MH-luonnekuvaus

 

Martta suoritti MH-luonnekuvauksen. Jännitin etukäteen miten se menee, mutta se meni hyvin, Martta oli oma itsensä ja mitään isoja yllätyksiä ei tullut vastaan. Eniten iloitsin siitä, ettei se lähtenyt vieheen perään, eikä ollut kiinnostunut siitä. Se pelästyi, mutta toipui nopeasti ja ohitteli haalarit ja räminäalustat kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Hoopers

Martta pääsi kokeilemaan hoopers esteitä, nopeasti se sai juonen päästä kiinni ja teimme puhtaan radan. Kauko-ohjaus tosin vielä uupuu pahemman kerran.

 

Äidinvaistot

Martta on ominut pennun itselleen, sillä on selvästi herännyt äidin vaistot. Oli ehkä hyvä hetki ottaa pentu nyt, kun Martta on 1.5-vuotias, eikä vasta sitten kun se on 2-3 -vuotias.

 

Martalle tulee pikkusisko

Ennen päätöstä uudesta perheenjäsenestä kävimme paikan päällä tarkistamassa miten yhteiselo sujuu. No sujuihan se, Martta oli kiinnostunut, mutta osasi myös varoa, ettei tallonut pentua jalkoihinsa.

 

Martta treenailee

 

Nyt on treenit jääneet vähemmälle, kun korona iski. Onneksi se meni kahden päivän sairastamisella ohi, mutta karanteeni piti tiukasti kotona.

Martta treeneissä

 

Martalla sujui treenit hyvin, treenailtiin rallutyokoa, seuraamista, tolppien kiertoa ja hyppyä. En tiedä onko Martta tavallista ärhäkämpi, mutta kotipihalla vahtii naapureita ja ensi kertaa näin, että karvat olivat pystyssä myös hyvän matkaa hännässä...

Martan eka tokokoe

 

Martan ekasta tokakokeesta ei jäänyt jälkipolville paljon kerrottavaa. Ekasta kokeesta saimme kolmostuloksen, harjoittelulle jää perusasento ja seuraaminen.

Toisessa kokeessa sakemanniuros hyökkäsi Martan kimppuun paikkamakuussa, näin vain kun ne kierivat hallin toiselle puolelle. Martta ei tainnut saada traumoja, eikä siinä ole reikiä. Saimme toki ottaa paikkamakuun uudestaan, mutta minulla pakka hajosi sen verran, ettemme saaneet tulosta.

Tilasin Martalle vähän tyttömäisemmän pannan puudelitreenien innostamana. Sen käytös ei vielä ole ihan perhosen kevyttä tyttömäisyyttä, sirun luennassa se murisi sirunlukijalle (onneksi sain itse ottaa sirunlukijan ja lukea sen). Ei Martta tuomaristakaan välittänyt, onneksi jälleen kerran sain tehdä juoksutarkistuksen itse ja tuomaria Martta vilkaisi alta kulmien, muttei tainnut sentään murista hänelle.

No, ei kun perusasentoa harjoittelemaan...