Martta täytti vuoden ja kävimme punnitsemassa sen, painoa on nyt 48,3 kg. Martalla on eka juoksu ohi ja käytös on (ehkä vain kuvittelen) vähän fiksumpaa kuin vielä pari kuukautta sitten.
En tiedä suosittelisinko cane corsoa kenellekään... En ainakaan ensimmäiseksi koiraksi, en seurakoiraksi... Martassa ehkä haastavinta on sen peräänantamaton sinnikkyys ja toisaalta sen puhdas epäluulo kaikkea kohtaan. Se on vartioiva koira ja tekee työnsä hyvin. Se huomaa pihalla kaiken ja syöksyy kohti kohdetta karvat pystyssä. Martta ei hauku paljon, mikä tietysti on plussaa. Koulutuskentillä sitä ei kiinnosta muut ihmiset tai koirat, mikä helpottaa treenaamista paljon. Omia ihmisiä Martta rakastaa koko sydämestään, mutta on selkeästi yhden ihmisen koira.
Marttaa on huomattavasti helpompi kouluttaa kuin mustaterriereitä, mutta vaikeampi kuin villakoiria. Martta on fiksumpi kuin mustaterrierit, se oppii ja oivaltaa nopeasti. Toisaalta se ei ole yhtä joustava kuin villakoirat, jotka antavat lähes kaikki koulutusvirheet anteeksi. Martta loukkaantuu helposti ja jos se kokee kokeneensa vääryyttä (luuli osaavansa oikein), se heittää pyyhkeen kehään ja ei edes yritä uudelleen. Martan kanssa jokainen opetettava juttu on mietittävä etukäteen tarkkaan ja sitten pysyttävä siinä. Jos villakoira on kuin ferrari, nopea ja näppärä, Martta on kuin juna kiskoilla. Kiihtyy kyllä ja menee eteenpäin, mutta vain sinne minne kiskot vievät.
Martta on kyllä yksi elämäni koirista, tykkään siitä kovasti, sain juuri sitä mitä halusinkin. Se vahtii taloa ja pihaa, on kotona helppo, sen kanssa voi harrastaa ja kisata. Bonuksena se on jonkin verran menestynyt näyttelyissäkin (yksi ROP & serti). Jos ottaisin uuden koiran, mikä se olisi? No cane corso tietty :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti